Vaalit 2017

Olin ehdolla kuntavaaleissa Keravalla ja tulin valituksi valtuustoon huikealla 253 äänipotilla. Kiitos äänestäjille, kiitos kaikille kampanjassa tukeneille, kiitos Keravan Vasemmiston upealle porukalle.

” Koska jokaisella on oikeus olla paras versio itsestään.”

Tavoitteeni pähkinänkuoressa: Koulut kuntoon * Kouluterveydenhuolto pidettävä voimissaan * Ennaltaehkäisevistä palveluista ei tingitä * Raskauden ehkäisy maksuttomaksi alle 25-vuotialle * SOTE ei saa heikentää keravalaisten terveydenhuoltoa * Kuntalaisia on kuunneltava heitä koskevissa päätöksissä

Miila #150 tavattavissaKuntavaaliteemani liittyvät ennen muuta nuorten hyvinvointiin ja eriarvoisuuden vähentämiseen Keravalla. Nämä ovat teemoja, joiden ympärillä olen tehnyt vuosien ajan töitä lääkärin ammattissa.

Keravan Vasemmiston yhteiset tavoitteet löydät täältä. Ylen Vaalikoneen ehdokassivu. Helsingin Sanomien vaalikoneen ehdokassivu. Keski-Uusimaa -lehden Keravan vaalikoneen löydät täältä.

Eriarvoistuminen tarkoittaa hyvinvoinnin jakautumista epätasaisesti. Eriarvoistuneessa yhteiskunnassa tämä näkyy eroavaisuuksina väestön terveydessä, koulutuksessa ja tulotasossa. Eriarvoistuneessa yhteiskunnassa on hyvin voivia ja huonosti voivia kaupunginosia ja kouluja. Terveyserot voivat johtaa jopa siihen, että huono-osaisten elämä päättyy vuosia muita aikaisemmin. Eriarvoisuus myös periytyy. Erot hyvin ja huonosti voivien välillä näkyy jopa jo päiväkodissa. Kunnalla on mahdollisuuksia kuroa eriarvoisuuden kuilua kiinni, siksi kuntapalveluiden ja koulun puolustajia tarvitaan.

Keskeinen työkalu eriarvoistumisen ehkäisyssä – koulu.

puuTutkimustulokset ovat yksiselitteisiä: koulu, opiskelu ja mahdollisuus saada ammatti ovat keskeisiä huono-osaisuuden torjuntakeinoja. Kaikkein suurimmassa vaarassa syrjäytyä ovat juuri ne nuoret, jotka syystä tai toisesta putoavat koulun ulkopuolelle. Kriittisen tärkeää on siksi huolehtia, että nivelvaiheissa – kuten peruskoulun päätyttyä – yksikään nuori ei jää ilman jatko-opiskelupaikkaa.

Hyvässä koulussa on turvallista, terveellistä ja jokaisella parhaat mahdollisuudet opiskeluun. Sisäilmaongelmat on otettava vakavasti. Luokkakoon on oltava inhimillinen niin oppilaalle kuin opettajalle. Opettajat ovat kertoneet julkisuudessa kasvavasta työpaineesta ja väsymyksestä – tämä on viesti on kuntapäättäjien kuultava ja siihen on reagoitava pian. Yhdenvertaisuuden on toteuduttava kouluissa – koulurauha ja turvallisuus kuuluvat kaikille oppilaille.

Kouluterkkari on nuorelle tärkeä tuki.

Kouluterveydenhuolto on koululaisen työterveyshuoltoa. Kouluterveydenhoitaja on ensilinjassa ottamaan vastaan nuoren huolen ja tarjoamaan tietoa. On tutkittu, että ne nuoret, jotka voivat huonoimmin, käyttävät kouluterveydenhuollon palveluita myös eniten – ja se on hyvä asia. Parhaimmillaan sama kouluterveydenhoitaja seuraa koululaisen kasvua kohti aikuisuutta vuosien ajan. Hän tuntee lapsen taustan ja tunnistaa nopeasti huolestuttavan kehityksen.

SOTE-uudistuksessa on huolehdittava, että saumaton yhteistyö eri toimijoiden välillä ei vaikeudu uuden organisaation myötä. Muutosten keskellä on pidettävä huolta, että kouluterveydenhuollon resurssit ovat riittävät. Kouluterveydenhoitajalle  ja -lääkärille on päästävä sujuvasti, eikä näiden ammattilaisten kaikki työaika saa mennä erilaisiin määräaikaistarkastuksiin, vaan aikaa tulee jäädä myös akuuteille asioille.portaat2

On parempi katsoa kuin katua – eli ennaltaehkäisyn merkitystä ei ylitä mikään.

1990-luvun alun lamassa tehtiin monia virheitä, joista ei kaikista olla toivuttu vieläkään. Silloin kunnissa leikattiin mistä vain voitiin ja erilaiset sairauksia ja pahoinvointia ennaltaehkäisevät palvelut joutuivat myös leikkuriin. Muun muassa kouluterveydenhuollosta, neuvolapalveluista ja esimerkiksi ehkäisyneuvonnasta leikattiin. On tutkimuksilla osoitettu todeksi se, että niissä kunnissa, joissa ennaltaehkäisevistä palveluista leikattiin paljon, tarvitaan 10-20 vuotta myöhemmin enemmän korjaavia palveluita, kuten lastensuojelua tai nuorisopsykiatrisia palveluita. Korjaaminen on aina kalliimpaa kuin ongelman ennaltaehkäisy.

Vaikka sosiaali ja -terveyspalvelut siirtyvät SOTE-uudistuksessa maakunnille, on kunnissa oltava nyt tarkkana siinä, että tärkeät ennaltaehkäisevät palvelut, kuten neuvolat, ovat tulevaisuudessa kuntalaisten helposti tavoitettavissa. Ne eivät saa siirtyä maakunnan sisällä käyttäjiä kauemmaksi ja etääntyä kunnan todellisuudesta. Suomella ei ole varaa toistaa 90-luvun virheitä.

Raskauden ehkäisyn tulee olla maksutonta alle 25-vuotiaille.

Yksi konkreettinen muutos, jolla nuorten eriarvoisuutta ja terveyseroja voidaan vähentää, on tehdä raskauden ehkäisystä maksuton nuorelle alle 25-vuotiaalle. minacc88-tuen-maksutonta-ehkacc88isyacc88Ehkäisyn kustannukset tulisivat kunnalle ja tulevaisuuden maakunnalle. Raskauden ehkäisy on kallista ja hinta voi joissain tilanteissa muodostaa esteen ehkäisyn käytölle. Raskauden keskeytyksiä, teinivanhemmuutta ja seksitauteja on enemmän nuorilla, jotka tulevat perheistä, joissa on työttömyyttä, mielenterveysongelmia ja päihdeongelmia. Nuori on vielä keskeneräinen ja riskinoton seurauksia ei aina voi tästä syystä ymmärtää. On tärkeää, että kunta kannustaa ja tukee ehkäisyn käyttöä, sekä poistaa ehkäisynkäytön konkreettisia esteitä.

Sote-uudistuksen pitää parantaa kuntalaisten terveydenhuoltoa, ei heikentää sitä

Sote-uudistus siirtää lähes kaiken sosiaali- ja terveydenhuoltoalan palvelut kunnan vastuulta pois 18 maakunnalle. Uudistus on lähtökohtaisesti hyvin perusteltu, sillä haetaan rahan käytön järkevöittämistä, terveyspalveluiden laadun ja saatavuuden tasapuolisuutta ja perusterveydenhuollon vahvistamista. Nyt hallituksen sote-kaavailut vaikuttavat siltä, että suoralta kädeltä nämä tavoitteet eivät välttämättä toteudu optimaalisesti. Valinnanvapaus, monikansalliset terveysjätit palvelun tuottajina, työntekijöiden siirtyminen kunnalta liikelaitokselle uusiin työsuhteisiin ovat kaikki asioita, jotka tarvitsevat kriitistä suhtautumista.

Keravan Vasemmiston tekemässä Kuule, Kerava -kyselyssä kuntalaisille näkyi selvästi se, että keravalaiset ovat tätä nykyä huolissaan vastaanottoaikojen huonosta saatavuudesta, niukasti resurssoidusta terveyskeskuksesta, ilta- ja viikonloppuvastaanoton puuttumisesta kaupungista. Nämä ovat asioita, joiden parantaminen sote-uudistuksen avulla on mahdollista, mutta se ei tapahdu itsestään, vaan vaatii työtä keravalaisten puolesta.

Me kuntalaiset olemme Keravan ainoita oikeita asiantuntijoita – meidän mielipiteemme on kuultava

On kyse sitten Prisman aulassa iltaansa viettävistä nuorista, päihdekuntoutusta tarvitsevasta aikuisesta, päiväkoti-ikäisen vanhemmasta tai palvelutalossa yövuoroaan viettävästä lähihoitajasta, me olemme tämän kaupungin parhaat asiantuntijat. Ihmisten arkeen vaikuttavia päätöksiä ei voi tehdä meitä kuntalaisia kuulematta. Ei suunnitella päiväkotien tai nuorisotilojen lakkauttamisia kysymättä meiltä kuntalaisilta kantaamme.

Minä uskon, että osallistamalla – eli ottamalla aidosti mukaan – kuntalaiset kuntapäätöksen tekoon syntyy paljon enemmän viisautta ja järkeviä päätöksiä. Haluan jo kampanjani aikana kuulla sinun näkemyksiäsi, kerro niin hyvistä kuin huonoista puolista kotikaupungissamme. Tehdään Keravasta vielä parempi paikka, yhdessä.

Mainokset