Kun aina vain pitää pärjätä

Nuorten, erityisesti lukiolaistyttöjen, opiskeluväsymys on kasvava ilmiö. Vuoden 2019 kouluterveyskyselyn mukaan lukiolaistytöistä jopa liki 40 prosenttia koki uupumusasteista väsymystä koulutyössä ja kolmannes riittämättömyyden tunnetta opiskelijana. Poikien luvut ovat pienemmät, mutta huolta herättäviä nekin.

Väsymyksen kasvulle ei ole yhtä selittävää syytä. Nuorisolääkärinä pohdin muun muassa sitä, miten nykyinen koulu, eritoten lukio, ymmärtää ja tukee nuoren kehitystehtäviä ja -tarpeita.

Nuoruusikäinen kaipaa autonomiaa ja vaikuttamisen mahdollisuuksia. On kehityksellisesti tärkeää, että nuorella on pystyvä olo ja tunne siitä, että hän saa asioita aikaiseksi ja on tilanteen tasalla. Samaa tuntuu odottavan häneltä myös moni aikuinen. Nämä odotukset ovat kuitenkin kehitysvaiheen kannalta osin ristiriidassa – kyky autonomiaan kasvaa vähitellen, kullakin omassa aikataulussaan.

Nuori on pystyvä ja taitava monissa asioissa, mutta isojen kokonaisuuksien hallinta on opeteltava ja vähitellen kasvun myötä karttuva taito. Koulu ei kaikilta osin ymmärrä tätä.

Paineiden alla osa nuorista suoriutuu timanttisesti, osa kyynistyy, osa uupuu. Pari vuotta sitten julkaistun Lukioselvityksen mukaan 75 prosenttia lukiossa koetuista tunteista oli negatiivisia – stressiä, kyynisyyttä, väsymystä ja ahdistusta. Kielteiset kokemukset, uupumus ja ­väsymys eivät väisty lukion jälkeen, vaan ne voivat altistaa myöhemmin uusille uupumuksille ja jopa masennukselle.

Niin yläkoulua kuin toista asetta tulisi viedä suuntaan, jossa nuoruusikää, tuota ainutlaatuista keskeneräisyyden aikaa, kunnioitettaisiin ja ymmärrettäisiin. Jossa kehitykselle olisi aikaa ja muuttunut mieli, näennäiset virhevalinnat ja täyskäännökset nähtäisiin kasvuna, ei kauhistuksena. Ovet nuoren edessä on pidettävä aina auki.

Pitää pärjätä, perkele!

Olen monessa yhteydessä tuonut esiin huoltani kovien paineiden keskellä kasvavista nuorista. Kerään tähän blogitekstiin linkkejä aikaisempiin juttuihin, artikkeleihin ja podcastiin.

Paineita ja hyvää suoritukseen pyrkimistä ei tarvitse nuoruusiässä välttää. Lyhytkestoinen stressi saa ihmisestä ulos tehoja. Pitkäkestoinen stressi kääntyy usein tarkoitusta vastaan; suorituskyky laskee, keho väsyy, muisti pätkii, uni kärsii.

Paineita nuoret kohtaavat monesta suunnasta, perheiltä, kavereita, sosiaalisesta mediasta. Paineita lisää myös koulutuspolitiikan suunta, joka ohjaa nuoria kovin ottein koulutuspolulla eteenpäin ilman mahdollisuutta virheisiin tai ylipäätään oman tien etsintään.

Paineista ja ajatuksistani lisää linkeissä alla.

Tässä ylen jutussa viime syksyltä kerron, miten opiskeluterveydenhuollossa näkyvät monet eri elämän osa-alueiden paineet. https://yle.fi/uutiset/3-11583478

Nuorten väsymyksestä, opintojen aikaisesta työssäkäynnistä tässä syksyllä 2019 julkaistussa Ylen jutussa https://yle.fi/uutiset/3-11069186

Ajantaju Podcastissa pohdin professori Juho Saaren kanssa, mistä paineet syntyvät ja miten ne näkyvät ja vaikuttavat.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s