Ilmastopolitiikka on terveyspolitiikkaa

Ilmaston lämpenemisen vuoksi fyysiset elämisen ehdot, esimerkiksi kuivuuden, meren pinnan nousun, tulvien ja rajuilmojen vuoksi voivat muuttua mahdottomiksi joillain alueilla. Paikallinen ruoan ja veden puute voi johtaa kilpailuun maasta ja vedestä. Pakolaisuus ja siirtolaisuus voivat lisääntyä ihmisten lähtiessä etsimään uutta asuinaluetta. Kansainvälinen työnjako ja tavarakauppa voivat muuttua. Aseellisten konfliktien ja sotien todennäköisyys lisääntyy.

Siten ilmastopolitiikka on myös terveys- ja sosiaalipolitiikkaa.

Ilmastonmuutoksen terveydelliset ja sosiaaliset vaikutukset tulevat ensimmäiseksi alueilla, joilla ihmisillä on vähiten mahdollisuuksia varautua niistä johtuviin haittoihin. Alueiden sisällä kehitys johtanee väestöryhmien terveys- ja hyvinvointierojen kasvuun.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset terveyteen tai terveydenhuoltoon eivät tarkoita pelkästään lämpenemistä ja sen fyysisiä ja biologisia vaikutuksia. Lämpenemisen seurauksena tulee myös yhteiskuntaan muutoksia. Muutosten suuruusluokka vielä tuntematon, mutta ilmeisesti se onsitä suurempi, mitä enemmän ilmasto lämpenee ja ympäristö pilaantuu. Esimerkkinä muutoksesta ovat ilmastopakolaisuus ja sen myötä syntyvät konfliktit.

Terveyspolitiikan yksi tavoite on ympäristön saattaminen terveellisemmäksi sekä hyvää terveyskäyttäytymistä tukevaksi. Terveyspolitiikka on siten ilmastopolitiikkaa.

Ympäristö ja olosuhteet ovat oleellisia ihmisten terveyskäyttäytymisessä. Monet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi esitetyt toimenpiteet, kuten tarpeettomasta kulutuksesta luopuminen, vähähiiliset liikkumistavat ja kasvispainotteinen ruokavalio, ovat hyviä myös ihmisten terveydelle.

Ihmisen terveys, sairaudet ja vajavuudet syntyvät perimän ja ympäristötekijöiden yhteisvaikutuksena. Ympäristön terveysvaikutukset syntyvät joko suoraan tai käyttäytymiseen vaikuttamisen kautta. Ympäristötekijän ajoitus on merkityksellinen; etenkin elämän alussa (raskauden aikana ja lapsuudessa) tapahtuvat vaikutukset ovat tärkeitä. Mielenterveys on erityisen riippuvainen ympäristöstä.

Ilmaston lämpenemisen ja ilman saastumisen estolla on suoria terveyttä edistäviä vaikutuksia. Lämpenemisellä on pääasiassa negatiivisia vaikutuksia sairauksien esiintyvyyteen. Äärimmäisten sääilmiöiden, kuten lämpöaaltojen, kuivuuden, tulvien, metsäpalojen ja myrskyjen ennustetaan lisääntyvän. Tämä muuttaa mm. tarttuvien tautien esiintymisalueita sekä ruoan tuotanto-olosuhteita. Konfliktit ja sodat vähentävät terveyttä sekä välittömästi  että välillisesti. Talouden heikkeneminen, siirtolaisuus ja sotilaallisen varautumisen voivat johtaa turvattomuuden lisääntymiseen ja yhteiskunnallisen vakauden ja yhteenkuuluvaisuuden heikkenemisenä.

Tässä hetkessä ja tulevaisuudessa politiikkaa on tehtävä yli totuttujen toimialuiden. Kauppapolitiikkaa ei voi tehdä ympäristö- tai ihmisoikeuspolitiikan kustannuksella ja terveyden edistämisen on oltava kytköksissä ilmastoon ja kulutukseen. Tarvitsemme myös uuden tavan ajatella: miten rakennamme sellaista hyvinvointia, joka ei nojaa ympäristön kantokyvyn ylittämiseen ja tulevilta sukupolvilta lainaamiseen?


Kuva: Getty Images

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s