Vappupuhe: Sankaritarinoita Suomesta

Puhe Karkkilan vappujuhlassa 1.5.2019

Hyvät toverit!

Haluan kertoa teille sankaritarinan.

Vuonna 1895 tähän maahan, joka silloin vielä eri nimellä tunnettiin, syntyi poikalapsi. Lapsi jäi orvoksi 5-vuotiaana ja hänet huutolaispoikana kaupattiin isolle talolle työtä tekemään. Hän koki sisällissodan kirjaimellisesti veli veljeä vastaan taistellen. Aikanaan hänestä tuli isä lapsille, joista yksi rakensi Suomea hitsausrailo kerrallaan Helsingin telakalla. Tämän miehen neljästä lapsesta taas yksi toimi neljäkymmentä vuotta perushoitajana, suuren osan ajasta kotisairaanhoitajana hoitaen muun muassa sotiemme veteraaneja. Tuon naisen kahdesta lapsesta toisesta tuli sairaanhoitaja ja toisesta lääkäri.

Tarina huutolaispojasta lääkäriin on myös Suomen tarina. Kuinka vain neljän sukupolven aikana Suomi on kasvanut kehitysmaasta hyvinvointivaltioksi. Tuo kasvu ei ole tapahtunut itsestään ja tämän sankaritarinan sankareita olemmekin me kaikki. Me kaikki nyt täällä ja meitä edeltäneet sukupolvet.

Ilman edellisten sukupolvien uurastusta hyvinvointivaltion eteen, poliittista tahtoa luoda oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa, olisi Suomen tarina kovin toisenlainen tänä päivänä.

Tämän päivän Suomi on maa, jonka nuoret voivat paremmin kuin koskaan 101- vuotisen historiamme aikana. Nuoremme ovat terveempiä ja koulutetumpia kuin koskaan, heidän uskonsa omiin kykyihin ja mahdollisuuksiin on vahva. Vaikka ilmastonmuutos ja muut globaalit ilmiöt heitä pelottavat, he kuitenkin suhtautuvat luottavaisesti omaan ja Suomen tulevaisuuteen.

Me voimme pitää tätä yhtenä suurimmista saavutuksistamme.

Mutta, hyvät toverit, valitettavasti tällä tarinalla on kääntöpuoli. Kaikki suomalaiset eivät ole päässeet mukaan tähän hyvään kehitykseen. Osan kohdalla elämän ankkurit ovat takertuneet pohjamutaan, eikä nousuvesi nosta heitä ja kuljeta ulapalle, kuten muita lapsia ja nuoria.

Suomessa on joukko perheitä, lapsia ja nuoria, joiden tarinaa ei ole kirjoitettu Suomen sankaritarinaksi, vaan ne ovat surullisia kertomuksia siitä, miten hyvinvointiyhteiskunnan turvaverkot eivät aina pitelekään, vaan osa putoaa verkon silmien läpi.

Suomessa on tänä päivänä 120.000 lasta köyhissä perheissä, 60.000 lasta on vaarassa syrjäytyä ja noin 10.000 on jo syrjäytynyt.

Jokainen syrjäytynyt nuori on takaisku Suomelle. Meillä ei ole varaa, ei kansantaloudellisesti eikä inhimillisestikään, menettää heistä ketään. Jokainen hukattu nuori on menetetty tarina, hukattu mahdollisuus. Sellaisesta eivät synny tulevaisuuden Suomen sankaritarinat.

Nyt kun elämme eurovaalien aikaa, on hyvä muistuttaa, että eriarvoisuus on koko Euroopan ja maailman ongelma. Pelkästään EU:n alueella joka neljäs lapsi syntyy köyhyyden keskelle. Lapsiperheköyhyyden nujertamisen tulee olla koko Euroopan yhteinen tavoite.

Hyvät toverit! Syrjäytyminen ja eriarvoisuus ovat aikamme suurimpia haasteita, joiden kimppuun tulee juuri valitun eduskunnan käydä täysin voimin. Onneksi tilanne ei ole alkuunkaan toivoton. Meillä on olemassa kaikki tarvittava tieto ja osaaminen, jolla voimme nostaa tulevaisuudessa kaikki nuoret samalle mahdollisuuksien tasolle. Nyt tarvitaan vain tahtoa ja päätöksiä lähteä rakentamaan Suomea kohti maata, jossa yksikään nuori ei syrjäydy.

Tästäkin haasteesta voimme selvitä. Se vaatii ponnisteluja meiltä kaikilta, niin poliitikoilta, virkamiehiltä, kuin kaikilta perheiden ja lasten kanssa työskenteleviltä.

Samalla hyvällä tahdolla ja työllä on Suomi ratkaissut monta viheliäisempääkin ongelmaa historiansa aikana. Siitä kertovat sadattuhannet Suomen sankaritarinat, kuten tarina siitä, miten huutolaispojan lapsenlapsenlapsesta tulee lääkäri, varakansanedustaja ja vappupuheen pitäjä Karkkilassa vuonna 2019.

Hyvä Toverit! Jatkakaamme sankaritöitämme tänään ja huomenna Suomen hyväksi. Hyvää Vappua!


Kuva AndreusK/Getty images

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s