Ymmärryksen tuolla puolen

On helpompaa kohdata kaltaisiaan. Ennakkokäsitykset erilaisista ihmisryhmistä vaikuttavat hoitokäytäntöihimme ja se voi ylläpitää terveyseroja. Emmekä me edes huomaa sitä.

Nuori kollega kertoi sukulaisestaan, vanhemmasta etiopialaisnaisesta, kuinka hän oli joutunut päivystykseen vatsakivun vuoksi, eikä kukaan tuntunut ottavan kipua tosissaan. ”Siitä asti, aina jos joudun sairaalaan, niin huudan suoraa kurkkua kunnes minut tutkitaan”. Kollega kertoi keskustelun ärsyttäneen häntä. Hän sanoi epäilevänsä, että juuri tämän takia stereotypiat temperamenttisista maahanmuuttajista elävät.

Muistan myös keskustelun ensimmäiseltä päivystyskesältäni. Konsultoin kollegaa potilaasta, jonka nimi ei ollut suomalainen. Kollega kuunteli tarinani, vilkaisi nimeä ja sanoi ”Joo, ei hätää, nämä aina liioittelee”. Tiesin heti, ketä ”nämä” tarkoittavat.

Kumpi tulee ensin, muna vai kana? Kivun simulointi, tai kuten sitä usein päivystyksessä kutsutaan, ”temperamenttisuus” ei ole ainut ennakko-oletus, jonka olen kuullut kyseisistä ”näistä”. Naistentautien opetuksessa kollega oli opettanut opiskelijoille, ettei kannata antaa liian monimutkaisia ohjeita näille, kun eivät he välttämättä ymmärrä. Kenelle sitten? ”Valveutuneille, suomalaisille naisille”. Kyse ei ollut kielimuurista, sillä potilas puhui sujuvaa suomea.

Usein kun kyseisiä oletuksia haastaa, vastaus on kummastunut, turhautunut. Vedotaan monen vuoden kliinisellä kokemuksella hankittuun tietoon, kokemukseen. Kuva on todistanut itsensä todeksi yhä uudestaan. Uskaltaako kukaan väittää vastaan?

Mielikuviin ja kokemuksiin ihmisryhmistä vaikuttaa vahvasti oma maailmankuva. Henkilön lähtökohtainen oletus tietystä ihmisryhmästä. Toisin sanoen se, mitä näemme jo ennen kuin potilas edes avaa suutaan.

Tätä tukemassa on runsaasti dataa. Yhdysvalloissa on tehty useita tutkimuksia, joiden mukaan etnisiin vähemmistöihin kuuluville, kuten afroamerikkalaisille potilaille, annetaan huomattavasti pienempiä kipulääkeannoksia kuin valkoisille vastaavaan kipuun.

On myös tutkimuksia siitä, että vähemmistöihin kuuluvilla ihmisillä kestää keskimäärin kauemmin saada lähete erikoissairaanhoitoon ja tästä johtuen diagnoosit joskus viivästyvät. Tämän lisäksi ranskalainen tutkimus totesi, että jos odottava äiti oli maahanmuuttaja, suhtauduttiin komplikaatioihin viittaaviin löydöksiin vähemmän vakavasti ja jatkotutkimuksiin edettiin harvemmin.

Syy ei ole yksittäisissä ihmisissä, vaan yhteiskunnallisissa asenteissa ja rakenteissa. Ennakko-oletukset välittyvät salakavalasti, pienissä tavoissa, eleissä ja sanoissa, joita kohtaamme jatkuvasti ympäristössämme.

Vaikka syy ei olisi meissä, vastuu ongelman korjaamisesta on meillä kaikilla. Meidän on suhtauduttava vakavasti tutkimuksiin, jotka osoittavat terveyseroja eri väestöryhmien välillä. Tutkimustulokset eriävistä hoitokäytännöistä eri ryhmille tarjoavat yhden selityksen näille.

Kyse ei ole vain ymmärryksen puutteesta. Oletukset, käsitykset ja ennakkoluulot kulkevat yhteiskunnan sisällä, mediassa, ihmiseltä toiselle, huomaamatta. Siksi niitä kutsutaankin usein implisiittisiksi ennakkoluuloiksi – emme usein itsekään tiedä, että ajatuksemme perustuvat ennakkoluuloihin, objektiivisten havaintojen sijaan.

Lääkärit ovat taustoiltaan varsin homogeeninen joukko. Edelleen aloille valikoituu ihmisiä, joiden tausta on kantasuomalaisessa, hyvätuloisessa perheessä. Millainen on näiden ammattilaisten ymmärrys muunlaisista todellisuuksista ja parantaako vuodet yliopistossa taitoa asettua toisen asemaan?

Sosiaaliset etäisyydet ihmisryhmien välillä voivat olla liian pitkiä. Hyvinvointi on Suomessa jo niin jakautunutta, että hyvinvoivat eivät enää ymmärrä niukkuudessa elävien arjen realiteetteja. Hyvinvoivien kärki on karannut kauas, eikä sieltä kaukaa katsoessa enää erotu inhimillinen kärsimys, yrittäminen ja sinnittely.

On tärkeää yrittää ymmärtää eritaustaisia ihmisiä. Vielä tärkeämpää kenties on yrittää ymmärtää omaa maailmankuvaansa. Mitä siellä piilee, mistä se koostuu, mitä kaikkea otamme itsestäänselvyytenä? Ennen kuin voimme ymmärtää muita, meidän on voitava ymmärtää itseämme.


Kuva: Russel Weller

 

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s