Ilmastolakkoilijoiden joukosta nousee voima, jota nyt tarvitsemme

Aivan ensimmäiseksi: Onnea ilmastoaktivisti Greta Thunberg Nobel-ehdokkuudesta!

16-vuotias Greta on nuorten ilmastoahdistuksen ja uuden ajan kansalaisaktivismin kasvot ja inspiraattori.

Mietin Gretaa, kun luin alkuviikosta julkaistun nuorisobarometrin * tuloksia. Suomessa on monta gretaa, kasvava määrä nuoria, joita pelottaa ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos.

Kun vuonna 2008 10 % nuorista barometriin vastanneista ilmoitti kokevansa erittäin paljon epävarmuutta ja turvattomuutta ihmisestä johtuvan ilmastomuutoksen takia, oli vuonna 2018 luku jo 24 %. Kaikkiaan 67 % nuorista koki olonsa epävarmaksi ja turvattomaksi.

Epävarmuuden kasvu näkyi myös muita teemoja kohtaan; maailmanpoliittinen tilanne, kansaivälinen terrorismi ja maahanmuuton kasvu huolettavat nuoria.

Vaikuttaa kuitenkin siltä, että nuoret eivät ole antamassa periksi epävarmuudelle, vaan heidän riveissään on kasvamassa muutosvoima.

Nimittäin kaikesta huolesta huolimatta usko tulevaisuuteen on nuorilla luja. Sekä Suomen, että maailman tulevaisuuteen positiivisesti suhtautuvien määrä on noussut viiden vuoden takaisesta.

Uskon, että luottamuksen kasvun takana on nuorten kokemus vaikuttamismahdollisuuksien parantumisesta. Nuorten kiinnostus politiikkaa kohtaan on ennätyskorkea. Myös usko siihen, että vaikuttaa voi muun muassa ostopäätöksillä, some-keskusteluilla ja järjestötoiminnalla ovat kaikki kasvaneet.

Siis yhteenvedettynä: Nuorilla on kasvava epävarmuus ja turvattomuuden tunne, mutta vahva luottamus siihen, että vaikuttamisen keinoja on ja maailmalla on sittenkin toivoa.

Huomenna perjantaina useilla paikkakunnilla koululaiset ryhtyvät Thunbergin inspiroimana koululakkoon ilmastotoimien puolesta. YLE uutisoi eilen, että osassa kouluja lakkoon suhtaudutaan luvattoman poissaolona.

Koulujen tiukkuus tuntuu opetussuunnitelman rinnalla kummalliselta. Perusopetuksen (siis peruskoulujen) opetussuunnitelman perusteissa lukee sivulla 16 näin:

Perusopetus edistää hyvinvointia, demokratiaa ja aktiivista toimijuutta kansalaisyhteiskunnassa.

ja näin

Ihminen on osa luontoa ja täysin riippuvainen ekosysteemien elinvoimaisuudesta. Tämän ymmärtäminen on keskeistä ihmisenä kasvussa. Perusopetuksessa tunnistetaan kestävän kehityksen ja ekososiaalisen sivistyksen välttämättömyys, toimitaan sen mukaisesti ja ohjataan oppilaita kestävän elämäntavan omaksumiseen.

Mitäpä, jos nyt annettaisiin nuorille mahdollisuus tuoda esiin omaa ääntä, kuullaan heitä, annetaan aika ja tila. Nuorten riveistä on nousemassa voima, joka tulee muuttamaan maailmaa. Ei tukahduteta sitä liekkiä.

Menkää nuoret lakkoon, näyttäkää meille aikuisille, miten olemme mokanneet, vaatikaa muutosta. Olkaa meille esikuvia.

*Nuorisobarometri: Tutkimusta varten haastateltiin puhelimitse 1901 iältään 15–29-vuotiaista nuorta.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s