Kuinka rikotuista lapsista kasvaa rikkovia nuoria

Miksi ihmeessä teit noin? Mitä sä ajattelit? Etkö sä nyt yhtään voinu miettiä?

Nuoren ihmisen uhkarohkea ja tempoileva käyttäytyminen saa harvoin aikuisilta ymmärrystä. Nuoruusikäisen aivojen kehitys selittää jotain nuoren käytöksestä. Osan kohdalla selitys saattaa löytyä kuitenkin varhaislapsuuden stressistä.

Murrosikä ohitetaan muutamassa vuodessa. Sinä aikana nuori saavuttaa aikuisen fyysiset mitat ja sukukypsyyden. Mutta nuoren mieli ei ole aikuisen tasoa vielä pitkään aikaan.

Aivojen eri osa kypsyvät eritahtisesti. Aivojen etuotsalohkon kuorikerros kehittyy verkkaisesti. Sen tiedetään valmistuvan vasta 24-25-vuotiaana. Tämän aivoalueen tehtäviin kuuluvat suunnitelmallisuus, ratkaisunteon analysointi, mielitekojen kontrollointi.

Sen sijaan nuoruusiässä erityisen tehokkaasti toimii mielihyväkeskus aivojen limbisellä alueella. Näissä alueissa syntyvät kokemukset mielihyvästä ja palkinnon saamisesta.

Tilanne johtaa epäsuhtaan kaasun ja jarrun määrissä. Limbinen alue kannustaa irtiottoon, hakemaan uusia kokemuksia ja mielihyvää, eikä jarrun painaminen auta. Nuori on kykemätön analysoimaan teon järkevyyttä, saati sen pitkäaikaisia seuraamuksia.

Silloin tuoreen kuskin kaasujalka muuttuu painavaksi, kiipeily katonharjalla hyväksi ideaksi ja seksitaudin riski olemattomaksi.

Näin siis tapahtuu, mutta vain teoriassa. Sillä koko totuushan tämä ei voi olla: Jos kaasun ja jarrun epäsuhta johtaisi aina riskikäytökseen, olisi maailma kaaoksessa, kun kukin vuosiluokan kymmenistä tuhansista nuorista raahaisi junaraiteille pyörätelineitä tai tappelisi välitunneilla. Valtaosa nuorista selviytyy aikuisuuteen kompuroimatta.

Kun pohditaan nuorten riskikäyttäytymistä, täytyy olla jotain muitakin selityksiä kuin normaaliin kasvuun liittyvät muutokset. Yksi sellainen on varhain elämässä koettu stressi ja sen pitkäaikavaikutukset. Stressi, jolla tässä kohtaa tarkoitetaan mitä tahansa lapsen perusturvallisuuden tunnetta järkyttävää pitkäaikaista tilaa, muokkaa kehoa ja aivoja.

Väkivalta, niin fyysinen, emotionaalinen kuin seksuaalinen tai perheen niukkuuden aiheuttama osattomuus ja näkymättömyyden tunne vaikuttavat epigeneettisesti hypotalamus-aivolisäke-lisämunuainen-akseliin, joka taas on keskeinen kehon stressireaktioiden säätelijä.

Akselin toiminnan muuttuminen lisää stressihaavoittuvuutta, erilaista riskinottoa ja masennusta, jotka kaikki yksin, mutta eritoten yhdessä, lisäävät nuoren pahoinvointia ja saattavat nostaa syrjäytymisriskiä.

Ilmiö näkyy monissa nisäkäslajeissa. Jos pennun tarpeet laiminlyödään ja se jätetään ilman emon hoivaa, on sen ennuste monin tavoin heikompi kuin muiden pentujen.

Kun siis puhutaan nuorten riskikäyttäytymisestä, puhutaan joskus puhtaasti kehityksen keskeneräisyyteen liittyvästä toilailusta ja joskus ryhmäpaineen alla tehdyistä tyhmyyksistä. Kuitenkin joskus nuoren rikkova käytös on rikottuun lapseen varhain sisäänkirjoitettu tapa toimia stressaavassa tilanteessa.

Jos lapsi saa kasvaa suojassa väkivallalta, köyhyydeltä, osattomuudelta ja yksinäisyydeltä, on hän paremmin suojassa nuoruudessa monelta murheelta – joskus omalta itseltäänkin.

Kuuntele teemaan liittyvät Ajantaju podcastit aiheista lastensuojelu ja sairaanhoitaja.

Kuulostaako siltä, että haluaisit tukea kampanjaa, joka puhuu näiden teemojen puolesta? Tee kampanjatililleni lahjoistus MobilePayllä 0445484048.

Toksisesta stressistä Helsingin sanomissa 4.3.2019 ”Köyhyys aiheuttaa lapsille toksista stressiä” – Ekonomisti, neuro­biologi, solubiologi, psykologi ja sosiaali­tieteilijä vetoavat lapsi­köyhyyden poistamiseksi


Kuva: Katherine Evans /Freeimages.com

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s