Päivi Räsäsellä ja minulla on yhteinen unelma, mutta erilaiset työkalut

Kansanedustaja Päivi Räsänen on julkaissut kirjan aborttinäkemyksestään. Kirjasta enemmän muun muassa Iltasanomien haastattelussa.

En ole lukenut Räsäsen kirjaa vielä, mutta mielelläni sen teen. Haluan ymmärtää, miten Räsänen muiden samanmielisten kanssa näkemyksiään perustelee.

Päivi Räsäsellä ja minulla on yhteinen tavoite; haluamme molemmat vähentää abortteja. Räsänen pyrkii tavoitteeseen pääasiassa vaikeuttamalla abortin saatavuutta muun muassa kiristämällä lainsäädäntöä, minä taas vähentämällä suunnittelemattomia raskauksia.

Aborttien määrään voi vaikuttaa, niin Suomessa kuin maailmalla. Suomessa aborttien määrä on laskenut viime vuodet tasaisesti, suurin lasku on nuorimpien ikäryhmässä.

Kuitenkin, ei edes kovin kauan sitten, Suomessa nähtiin teiniaborttien määrän nopea kasvu. Nousu jatkui vuodesta 1993 vuoteen 2002, sen jälkeen kasvu taittui ja alkoi tasainen tapausmäärien lasku.

Viime vuonna nuoret tekivät Suomessa vähiten abortteja koko voimassa olevan aborttilainsäädännön aikana. (Teksti jatkuu kuvan jälkeen.)

THL: Raskauden keskeytykset (2017)

Mikä selittää nousua ja laskua, on edelleen jossain määrin spekulatiivista. 90-luvun laman aikana nuorten lähipalveluita, kuten kouluterveydenhuoltoa kuritettiin, samoin kunnallisista ehkäisypalveluista leikattiin. Harmillisesti samoihin aikoihin osui opetussuunnitelman päivitys, jonka myötä osassa kouluja terveystiedon ja seksuaaliopetuksen määrää vähennettiin.

Laman aikana perheiden pahoinvointi lisääntyi; työttömyys ja toimeentulotuen tarve olivat tosiasioita monissa kodeissa. Näiden taustatekijöiden, yhdessä päihde- ja mielenterveysongelmien kanssa, tiedetään lisäävän nuoren aborttiriskiä.

Kun taloustilanne Suomessa parani, perheiden hyvinvointi kasvoi, palveluita pystyttiin palauttamaan takaisin kuntiin, opetussuunnitelma päivitettiin ja seksuaalikasvatus palasi kouluihin, alkoi aborttienkin määrä vähentyä. Oli myös viisautta vapauttaa jälkiehkäisy reseptipakosta vuonna 2002.

Se, mistä tänä päivänä tulisi olla paremmin tietoinen, on aborttien painottuminen osaan väestöä. Terveys- ja hyvinvointierot ovat tosiasia ja erot näkyvät myös seksuaaliterveydessä. Abortteja tehdään enemmän ryhmissä, joissa on matala koulutustaso, toimeentulotuen tarvetta, lastensuojelutausta ja monia muita murheita perheessä. Raskauden jatkaminen näissä olosuhteissa ja lähtötilanteessa on riski ylisukupolvisen huono-osaisuuden jatkumiselle, vaikka toki onnellisiakin tarinoita on olemassa.

Ehkäisyn käyttämättömyyttä voivat selittää tiedon puute, palveluihin kiinnittymättömyys, palveluiden saatavuuden haasteet, heikko itsetunto, masennus, päihdehäiriöt jne. Yksi ongelma on ehkäisyn hinta, joka on osalle ehkäisyn tarvitsijoista liian suuri.

Kun Vantaalla 2013 alettiin tarjota ensimmäinen pitkäaikainen ehkäisymenetelmä (ehkäisykierukka tai -kapseli) maksutta, tapahtui kaksi asiaa. Ensinnäkin näiden ehkäisymenetelmien kysyntä kasvoi merkittävästi ja toiseksi aborttien määrä laski nopeasti. Nuorimpien naisten ikäryhmässä aborttien määrä väheni parin vuoden seuranta-aikana lähes 40 %, mitä voi pitää sensaationa.

Vantaan tuloksista voi päätellä, että Suomessakin on naisia, joilla on tarve ehkäisylle, mutta joiden on ollut vaikeaa syystä tai toisesta tätä tarvetta toteuttaa. Kun rakenteita muutetaan ja poistetaan yksi konkreettinen este ehkäisyn käytöltä – siis korkea hinta – parantuu käyttöönotto, millä taas on suora vaikutus aborttien määrään.

Aborttien määrän vähentämiseen on siis olemassa joukko erinomaisia keinoja: seksuaalikasvatuksen lisääminen, palveluiden saatavuuden parantaminen ja ehkäisyn maksuton tarjonta. Näiden lisäksi tulisi tunnistaa erityisessä riskissä olevat nuoret, esimerkiksi lastensuojelun asiakkaat, jälkihuollon nuoret, ja kohdentaa heille erityistä tukea.

Jos kuitenkin ennaltaehkäisevistä toimista huolimatta suunnittelematon raskaus saa alkunsa, on aivan selvää, että aborttipäätöksen tekee nainen ja tätä päätöstä kunnioitetaan. Jokaisen aborttia hakevan tulee saada asiallista ja turvallista hoitoa, myös psykososiaalista tukea näin tarvitessaan.

2 thoughts on “Päivi Räsäsellä ja minulla on yhteinen unelma, mutta erilaiset työkalut

  1. Hyvä kirjoitus. Kaipaisin silti vähän konkretiaa, Numeroita.

    ” Ensinnäkin näiden ehkäisymenetelmien kysyntä kasvoi merkittävästi ja toiseksi aborttien määrä laski nopeasti. Nuorimpien naisten ikäryhmässä aborttien määrä väheni parin vuoden seuranta-aikana lähes 40 %, mitä voi pitää sensaationa.”

    Mitä tämä tarkoittaa kovina numeroina, tapausmääriä jne.
    tarkoitaako 40% 10 tapauksesta vähentyi 6 tapaukseen vai 500 tapauksesta 300:n.. niissä kun on jonkinmoinen ero ja siksi numerot toisivat selkeyttä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s