Näin helposti sinäkin valmistat syrjäytyneen nuoren!

Päivän HS uutisoi Helsingin teinistä. Millaisia he oikein ovat ja millaisena maailman näkevät? Lue juttu täältä.

Pitkän tekstin ansioita olivat nuorten itsensä kuuleminen ja monipuolisesti eri näkökulmista nuorten elämäntilanteeseen tutustuminen. Jutusta jää lukijalle todennäköisesti kiva ja toiveikas fiilis, sillä jututetut nuoret ovat täynnä elämänuskoa ja luottamusta omiin mahdollisuuksiinsa. Artikkeliin poimitut tilastolöydökset tukevat positiivista ydinsanomaa:  nuorilla menee tänään hyvin.

Niin valtaosalla meneekin. Menee ehkä paremmin kuin koskaan. Mutta ei kaikilla.

THL:n Kouluterveyskyselystä, jota artikkelissa käytettiin taustamateriaalina, olisi voinut nostaa esiin nämäkin havainnot:

22-25 % nuorista kokee, ettei pärjää elämässä

21-28 % oli elämäänsä erittäin tyytyväisiä

noin 30 % ei kokenut olevansa arvokas

10 % tuntee itsensä yksinäiseksi

19-23 % kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi

27-35 % on ollut huolissaan mielialastaan viimeisen vuoden aikana

11-13 % tuntee kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta

32-42 % mielestä perheen tulotilanne on huono

Uudesta Amisbarometristä olisi selvinnyt, että 56 % ammattioppilaitosten opiskelijoista kokee kaiken vaativan ponnistelua ja lähes 40 % tuntee olevansa masentunut.

Nuorten hyvinvoinnista on vaikeaa uutisoida. Jos rakennetaan juttu rikoksia tekevistä, päihteitä käyttävistä, koulun ja työelämän ulkopuolisista nuorista, näyttäytyy kokonaistilanne huonompana kuin onkaan. Jos taas kirjoitetaan artikkeli hyvinpärjäävien, tulevaisuuteen luottavaisesti suhtautuvien nuorten näkövinkkelistä, jää jutusta puuttumaan sklaalan tummanpuhuvat värit.

Valmistuin lääkäriksi pian päivälleen 15 vuotta sitten. Lukuun ottamatta valmistumista seuranneita kahta ensimmäistä vuotta, olen tehnyt töitä kohderyhmänäni pelkästään nuoruusikäiset ja nuoret aikuiset. Nuoria opiskeluterveydenhuollossa, ehkäisyneuvolassa, nuorisopsykiatrian osastoilla ja poliklinikalla, nuoria järjestön vaikuttamistyön valokeilassa.

Jo pian työuran alussa aloin kiinnittää huomiota nuorten hyvinvoinnin rajuun kahtiajakoon. Peräkkäisilla potilailla huolimatta samasta iästä, sukupuolesta ja kotikaupungista, saattoi olla hyvin erilaiset todellisuudet, tulevaisuuden toiveet ja tavoitteet. Toisella oli sylissään kallis merkkilaukku, edessä vaihto-oppilasvuosi Australiassa ja vieressä kaikessa kannustavat vanhemmat. Seuraavalla potilaalla oli likaiset hiukset, tahraiset vaatteet ja vatsassa nälkä, koska kotona ei ole moneen viikkoon ollut ruokaa, eikä huolehtivaa vanhempaa.

On sanottava, että näiden 15 vuoden aikana en ole huomannut, että hyvinvointikuilu olisi kapeutumassa. Asia on päin vastoin – ääripäät pakenevat toisiaan kuin aliti kiristyvä kumilanka. Osa porukasta voi koko ajan paremmin, kun toisten kohdalla ei löydy juuri mitään, jonka varaan itsetuntoa ja tulevaisuutta voisi rakentaa.

Pyrin lukemaan mahdollisimman paljon eriarvoistumisilmiötä ja nuorten syrjäytymisistä käsitteleviä suomalaisia tutkimuksia. Niiden tulokset menevät lähes aina yksiin sen kanssa, mitä omalla lääkärinvastaanotolla olen 15 vuoden aikana havainnoinut. Sen pohjalta osaan rakentaa reseptin syrjäytyneen nuoren valmistamiseen.

Syrjäytynyt nuori (1 kpl)

1-2 vanhempaa (mielellään vaikea toimeentulo-ongelma, köyhyys,  päihde- ja mielenterveysongelmatausta, vakava uupumus ja keinottomuus vanhempana)

1 kpl lapsen harrastusten puutetta

1 kpl lasta ympäröivien luottoaikuisen vähyyttä

1-5 elämäntilanteen muutoksia (muutto toiselle paikkakunnalle, läheisen vakava sairastuminen, vanhemman työttömyys, uusperhe)

Palveluja (siten, että eivät riitä, ole tarkoituksenmukaisia, ovat väärin ajoitettu tai sopivia palveluita ei ole ylipäätään saatavilla)

Valmistus: Sekoiteta kaikki ainekset. Kun soppa on kiehunut yli, tee paniikiissa hätäratkaisuja, kuten sijoita tai huostaanota lapsi (jolloin katkot lapsen ympäriltä ne viimeisetkin kannattelevat rakenteet, kuten ystävyyssuhteet ja tuttu koululuokka), voit myös ohjata lapsen nuorisopsykiatrian palveluiden ääreen, jotka eivät auta, koska huojuvaa korttitaloa ei tue mikään peruspalvelu.

Ylläolevan ei ole tarkoitus syyllistää, saati väittää, etteikö köyhän perheen lapsestä voisi kasvaa onnellinen veronmaksaja. Kuitenkin tietyt ennusmerkit näyttävät toistuvan. Ei  ole sattumaa, että jo päiväkoti-ikäisestä lapsesta ammattikasvattaja osaa lukea, miten lapsen elämässä todennäköisesti tulee käymään. Kun näin kerran on, olisi hyvinvoinnnin kahtiajakoon oivat mahdollisuudet puuttua. Riskitekijät pitäisi arvioida riittävän varhaisessa vaiheessa ja riskipisteiden ylittäessä raja-arvon käynnistettäisiin oikein ajoitetut ja riittävästi resurssoidut toimenpiteet.

Ja kaiken päällä – tai pohjalla, miten vain – se, että Suomen sosiaalipolitiikka ei kurmuuta ja kyytytä köyhää, työtöntä, vähätuloista, perheellistä, yksinhuoltajaa, vaan päinvastoin, kannustaa ja kannattelee.

Kuva: Daniel West

Mainokset

One thought on “Näin helposti sinäkin valmistat syrjäytyneen nuoren!

  1. Mikä vasemmistolaislääkärin palkka on? 🙂 Kovasti toivoisin olevan lähellä perusvasemmistolaisen moodipalkkaa mutta erittäin rohkeasti uskallan epäillä että tuskinpa. Ehkä voidaan jakaa palkka tasan? 🙂

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s