Kuka pelastaisi tytöt? Keravalaistytöt murehtivat ja tuntevat vointinsa huonoksi poikia useammin

Kouluterveyskyselyssä 67 % keravalaistytöistä kokee elämän olevan hyvin hallinnassa. Se on melkein 20 % vähemmän kuin pojista.

Mitä kuuluu keravalaisille nuorille? Aloin tutkia THL:n uusimman kouluterveyskyselyn tuloksia vertaillen keravalaisnuorten vastauksia koko maan keskiarvoon. Vuodesta 1996 toteutettu kyselytutkimus tuottaa monipuolista tietoa nuorten kokemuksista liittyen niin omaan terveyteen ja hyvinvointiin, kuin osallisuuteen, koulunkäyntiin ja perhetilanteeseen.

Keravalaisten nuorten antamat vastaukset menivät isolta osin yksiin valtakunnan keskiarvojen kanssa. Myönteisiä poikkeamia olivat esimerkiksi keravalaisten nuorten keskitasoa vahvempi kokemus omasta arvokkuudesta (74 % vastaajista koki olevansa arvokas, kun koko maan keskiarvo oli 69 %) ja muuta maata vankempi käsitys omista mahdollisuuksista vaikuttaa oppituntien järjestelyihin (41 % vs 31 %), koulun yhteisiin sääntöihin (33 % vs 22 %) ja kouluruokailuun (32 % vs. 20 %).

Purin seuraavaksi keravalaisten vastaukset sukupuolen mukaan ja katsoin, löytyikö eroja. Niitäkin löytyi. Keravaiset pojat esimerkiksi lukevat kirjoja muita poikia enemmän (lukee kirjoja omaksi ilokseen vähintään kuukausittain: 29.9 % vs. 23.6 %)

Kun vertaisin Keravan sisällä tyttöjen ja poikien vastauksia keskenään, alkoi hahmottua hämmentävä kuva, taulukko taulukolta yhä huolestuttavampi.

Mitä ihmettä on tapahtunut tytöille?

Tuntee, että elämällä on tarkoitus: Tytöt 68 %, pojat 84 %.

Kokee elämän olevan hallinnassa: Tytöt 67 %, pojat 85 %.

On tyytyväinen elämäänsä tällä hetkellä: 65 % vs 86 %.

Tuntee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi: 24  % vs 14 %.

Väsymystä tai heikotusta vähintään kerran viikossa: 46 % vs 24 %.

Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus: 16 % vs 6 %.

Ollut huolissaan mielialastaan kuluneen 12 kuukauden aikana: 36 % vs 13 %.

Tytöt kokevat terveydentilansa liki joka kysymyksessä poikia huonommaksi ja arvioivat eritoten psyykkisen jaksamisensa heikommaksi kuin pojat. Tyttöjen kuva tulevaisuudesta ja omista mahdollisuuksista oli selvästi poikia negatiivisempi.

Rehellisyyden nimissä erot sukupuolten välillä eivät koske vain Keravaa, vaan ylläoleva on yleistettävissä koko maahan: tyttöjen vointi näyttäytyy kouluterveyskyselyssä huolestuttavana.

Mistä erot johtuvat? Vastaavatko tytöt kyselyyn rehellisemmin vai ongelmia liioitellen? Tytöt ovat yläasteella murrosiän suhteen poikia pidemmällä, lisääkö se paineita ja odotuksia vai onko tyttö valmiimpi tunnistamaan tunteitaan ja sanoittamaan vointiaan? Vai kohdistuuko tyttöihin koulun ja muiden yhteistöjen taholta enemmän paineita kuin poikiin? Odotetaanko tytöiltä edelleen enemmän suorittamista ja tarjotaanko vain yhdenlainen ahdas malli kasvaa aikuiseksi?

Tyttöjen masennuksen lisääntymisestä on puhuttu jo yli 10 vuotta, joskin tutkimusnäyttö on jäänyt vähäiseksi. Viime aikoina huolipuheen keskiössä ovat olleet pojat, joiden milloin lukutaidosta ja milloin kouluviihtyvyydestä on keskusteltu paljon. Nyt väistämättä tulee mieleen, ovatko tytöt unohtuneet, joutuneet lapsipuolen asemaan.

Kuka pelastaisi tytöt? Miten kunnassa voitaisiin tsempata tyttöjä ja rakentaa heille poikien kaltaista vahvaa uskoa itseen ja tulevaisuuteen? Tätä on mietittävä.

 

Kuva: Aleš Čerin/ Freeimages.com

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s