Lampaita, Lapinjärvi ja ylämaata – tulossa vauhdikas kesäloma

Kun jäljellä olevat työpäivät mahtuvat yhden käden sormiin, on tilanne mallillaan. Jaan lomasuunnitelmat kanssanne, sillä niistä paistaa todellinen minä ja ehkä keravalaisia kiinnostaa, miten uusi Vapari-lautakunnan puheenjohtaja käyttää vapaa-aikansa ja hoitaa hyvinvointiaan.

Tässä tulee.

Heinäkuun alussa minä, puolisoni ja Tarmo-koiramme toimimme Metsähallituksen lammaspaimenina Utsjoella Välimaan saamalaistilalla.

Kyllä, luit oikein. Osallistuimme toista vuotta peräkkäin Metsähallituksen lammaspaimenarvontaan, siis arpajaisiin, jossa valtion arvokkaiden perinnemaisemien hoitajat – lampaat – saavat paimenet viikoksi kerrallaan.

Emme olleet uskoa tuuriamme, kun alkuvuodesta Utsojoelta soitettiin ja kerrottiin meidän saavat mahdollisuuden viettää viikko 1850-luvulla perustetussa saamelaiskylässä lampaita hoitaen. Voit tutustua tilaan täältä.

Arpajaisonneen oli vaikea uskoa siitäkin syystä, että viime vuonna voitimme paimenviikon Mikkelin Neitvuoren tilalle. Se oli kesäloman antoisinta aikaa – sähkötön vanha tila, kantovesi ja ulkohuussi, luonnonkukkaniityt Saimaan rannalla, Neitvuoren retkeilyalueen kainalossa. (Teksti jatkuu kuvan alla.)

lammas2

Neitvuoren perinnetila kesäkuussa 2016

Kun Utsjoelta selvitään takaisin Keravalla, on vain pari päivää aikaa pestä pyykit ja kastella kukat, sillä sitten mennään taas. Nyt Lapinjärvelle.

Hyvä ystäväni bongasi netistä kiinnostavan ilmoituksen ja totesi, että tämä on minun juttuni. Ja kyllä se olikin. Lapinjärven kunta etsi citybloggareita asumaan kesämökkiin – tai kesäresidenssiin – ja raportoimaan kokemuksistaan säännöllisesti blogissa, vlogissa tai muissa some-kanavissa. Katso mainio hakuilmoitus täältä.

Ja kävi niin, että tulin valituksi joukon muita bloggareita kanssa kokemaan Lapinjärveä eri tavoin. Valinnoista kerrottiin keväällä paikallislehdessä.  Me bloggarit edustamme erilaisia tyylejä, on lifestyle-blogia, muotia ja matkailua. Minun roolini on enemmin yhteiskunnallisiin teemoihin ja kuntahallintoon paneutuva. Kunta on luvannut järjestää monenlaista ohjelmaa, vapaaehtoistyötä ja tutustumiskäyntejä.

(Kyllä, tämä on Lapinjärven matkailumainontaa, mutta myös hyvin innovatiivinen ja hauska tapa tehdä kuntaa tunnetuksi ja ehkä laskea kynnystä city-ihmisten muuttaa uusiin maisemiin. Osa bloggareista kokeilee, miltä tuntuu etätyön tekeminen ja me kaikki pohdimme kaupungista maalle muuttamisen vaikutuksia.)

Olen jo tehnyt taustatöitä ja odotan innolla, josko residenssiviikkoni aikana olisi mahdollisuus tavata Lapinjärven kaupunginjohtaja Tiina Heikka, joka vaikuttaa aivan erityisen kiinnostavalta persoonalta ainakin uutisjuttujen mukaan.

Lapinjärven jälkeen on aika palata töihin ja puurtaa läpi elokuu ja puolet syyskuuta. Sitten on alkaa kesäloman viimeinen puolitoista viikkoa. Ja tämä on todellinen loppuhuipennus.

Täytän 40 vuotta 18.9. ja tuona päivänä minun pitäisi olla Skotlannissa Milngavien kylässä Glasgow’n reunamilla. Tästä kylästä alkaa West Highland Way, 154 kilometrin vaellusreitti pohjoiseen, läpi ylämaiden, kohti päättymispistettään Fort Williamia.

Vaellusreitistä lisää täällä. Pitkä vaellus on ollut monivuotinen haaveeni ja nyt pyöreitä vuosia tullessa mittariin on hetki, jolloin unelma on toteutettava.

Kesä tarjonnee uusia elämyksiä, kiinnostavia kohtaamisia, uuden oppimista ja havahtumisia, eli kaikkea sitä, mitä elämältä janoan. Toivottavasti se tarjoaa jotain samaa sinullekin.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s