Syrjäytymiskehityksen pysäyttäminen vaatii paljon muutakin kuin liikuntasaleja

(Teksti on julkaistu Lukijalta-palstalla Keski-Uusimaa -lehdessä 1.2.2017)

fullsizerender

Kaupunginvaltuutettu Mikko Masalin Keravalta pohti mielipiteessään (KU 30.1.2017) nuorten syrjäytymisen syitä ja seuraamuksia, sekä ehdotti syrjäytymisen ehkäisemiksi hyviä puitteita nuorille harrastaa.

Nuorten syrjäytyminen on Suomen tämän hetken suurimpia ongelmia, tästä olen Masalinin kanssa samaa mieltä. Ratkaisun avaimia pitäisi kuitenkin kaivaa hiukan syvemmältä.

Syrjäytymisen taustalla on useimmiten perheen sosiaalisten ja taloudellisten ongelmia suma, johon liittyy usein mielenterveyden ja työllisyyden haasteita. Syrjäytyminen periytyy ja ensimerkit lapsen ongelmista on usein havaittavissa jo päiväkoti-iässä. On tutkimuksia, joissa on osoitettu päiväkodin työntekijän pystyvän tunnistamaan jo varhain, kuka lapsista tulee myöhemmässä iässä oirehtimaan voimakkaasti. Myös kouluterveydenhuollon ammattilaiset osaavat hyvin tunnistaa asiakkaistaan he, jotka ovat suurimmassa riskissä syrjäytyä.

Kun kerran näin on, miksi sitten Suomen nuorista aikuisista kolmasosa on käyttänyt psyykelääkkeitä tai tarvinnut psykiatrista erikoissairaanhoitoa? Miksi vuosiluokasta 10 – 16 % jää ilman peruskoulunjälkeistä tutkintoa? (THL ja Nuorisotutkimusseura 2016). Eikö ongelmia olisi voinut tunnistaa ajoissa ennen tilanteen kriisiytymistä?

Yhden selityksen voi löytää muutama viikko sitten Suomen Lääkärilehdessä julkaistusta tutkimuksesta. Tutkimuksen mukaan Suomen peruskouluista vain 14 % täyttää suositusten mukaisen koululääkäriresurssin ja 32 % psykologiresurssin. Terveydenhoitajia koulussa on parhaiten, mutta vain 61 % kouluista täyttää suositukset (Wiss ym, 2017). Kouluterveydenhuollossa tehdään töitä aliresurssoituna, eikä aika yksinkertaisesti riitä tukea erityistä apua tarvitsevia, vaikka heidän tarpeensa huomattaisiinkin.

Samoin suuret päiväkotiryhmät vaikeuttavat pienen lapsen yksilöllistä huomioimista ja vanhempien tukemista.

Mutta syrjäytymisen perimmäinen syy on vielä tätäkin syvemmällä; periyvässä osattomuudessa ja köyhyydessä. Syrjäytymiskehityksen pysäyttäminen vaatii pitkäjänteistä ilmiön syyt tunnustavaa sosiaalipolitiikka. Nykyhallituksen leikkauslinja, jolla kurjistetaan jatkuvasti köyhimpien lapsiperheiden arkea, on askel täysin väärään suuntaan.

Kunnissa oikein resursoiduilla ennaltaehkäisevillä palveluilla voidaan tunnistaa ja tukea apua tarvitsevaa perhettä ja nuorta. Harrastukset ovat oiva askel kohti ehjää arkea, mutta sitä ennen lapsen perhe tarvitsee toimeentulon, terveyttä, tukea vanhemmuuteen ja toivoa paremmasta.

Kuva:Arkadiusz Szymczak /Freeimages.com

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s